Testamentti on vastikkeeton oikeustoimi, jolla henkilö voi määrätä omaisuutensa siirtymisestä  kuolemansa jälkeen toiselle henkilölle, rekisteröidylle yhdistykselle tms. Testamentti on siis lain mahdollistama väline, jolla henkilö voi halutessaan määrätä omaisuutensa jakamisesta hänen kuolemansa jälkeen laissa säädetystä perimysjärjestyksestä poikkeavasti. 

Käytännössä testamentteja on tehty usein silloin, kun testamentin tekijä on halunnut varallisuudellaan edistää jotain arvokkaaksi kokemaansa työtä tai toimintaa. Hyvin usein testamentteja on tehty myös silloin, kun henkilöllä ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia (eli tilanteessa jossa perintö normaalin perimysjärjestyksen mukaan menisi valtiolle) tai kun perillisinä olevat sukulaiset  ovat syystä tai toisesta käyneet etäisiksi.

Testamentti ei ole monimutkainen asiakirja. Oheisen mallin mukaan laadittu testamentti täyttää ne muotovaatimukset, jotka laki edellyttää testamentilta, jotta se voidaan katsoa muotonsa puolesta päteväksi.

testamenttipohja pdf

TESTAMENTTIPOHJA docx

Testamentin laatimisessa huomioon otettavia seikkoja:

1. Lähtökohtaisesti testamentin on oltava kirjallinen. Vain poikkeuksellisissa erityisolosuhteissa voidaan testamentti tehdä suullisesti kahden todistajan läsnä ollessa (ns. hätätilatestamentti).

2. Testamentilla henkilö voi määrätä koko omaisuutensa menevän hänen kuolemansa jälkeen testamentinsaajalle erittelemättä tai yksilöimättä omaisuuseriä sen enempää. Tällaista testamenttia kutsutaan yleistestamentiksi. Yleistestamentista on kyse silloinkin, kun testamentin tekijä määrää omaisuutensa menevän useammalle testamentinsaajalle murtoluvuin ilmaistuin määräosin. Erityisjälkisäädöksestä eli legaatista puolestaan on kyse silloin, kun henkilö testamenttaa jollekulle jonkin tietyn omaisuuserän tai -esineen, kuten esimerkiksi yksittäisen kiinteistön. Tällaisessa tapauksessa testamentin tekijän kuoleman jälkeen erityisjälkisäädöksen kohteena oleva omaisuus luovutetaan testamentinsaajalle ja sen jälkeen loput omaisuudesta jaetaan laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaan.

3. Testamentin tekijän on allekirjoitettava testamentti. Testamenttia ei kuitenkaan tarvitse allekirjoittaa nimenomaan todistajien läsnä ollessa. Ks. tarkemmin jäljempänä kohta 5.

4. Testamentin todistajien on oltava 15 vuotta täyttäneitä ja esteettömiä. Testamentin tekijän lähisukulaiset ja näiden puolisot ovat esteellisiä. Varminta onkin pyytää todistajiksi muita kuin sukulaisia tai näiden puolisoita. Luonnollisesti myös ne henkilöt, joilla on odotettavissa etua testamentista, ovat esteellisiä todistamaan. Jos testamentti on laadittu oikeushenkilön – kuten esim. jonkin yhdistyksen hyväksi – on tuon oikeushenkilön hallinnossa mukana oleva henkilö esteellinen todistamaan testamenttia.

5. Todistajien on oltava yhtä aikaa läsnä todistaessaan testamentin. Todistajien tulee tietää, että asiakirja, jota he ovat todistamassa oikeaksi on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tuntea testamentin sisältöä. Allekirjoituksillaan todistajien on todistettava tietyt testamentin tekemiseen liittyvät seikat. Puhutaan ns. todistusklausuulista. Oheisen mallin mukainen todistusklausuuli täyttää lain edellyttämät muotovaatimukset.

6. Testamenttia on syytä säilyttää huolellisesti. Esimerkiksi pankit tarjoavat palveluita testamenttien säilyttämisessä. Tietysti on myös hyvä kertoa jollekulle luotettavalle taholle testamentista ja sen säilytyspaikasta, jotta testamentti sen tekijän kuoleman jälkeen varmasti löydetään ja testamentin sisältämä tahdonilmaisu tulee pantua täytäntöön.