Bus4Lifen marraskuinen Ukrainan aktio suuntautui Odessan maakunnan pohjoisosaan alueelle, missä OM tukee alkuvaiheessa olevaa seurakunnan istutustyötä. Alue sijaitsee vain muutaman tunnin ajomatkan päässä OM:n toimintakeskuksesta ja on kenties yksi Ukrainan vähiten tavoitetuista alueista.
Aktio alkoi maaseutukylissä järjestetyllä lastenohjelmalla, joka toteutettiin kokonaisuudessaan ulkona. Kolmantena päivänä sää ei suosinut aktiolaisia, vaan taivas oli harmaa. Kova tuuli haittasi alkuvalmisteluja ja alkoi sataa. OM:n työntekijät ja vapaaehtoiset pelkäsivät, ettei osallistujia tulisi kovinkaan montaa sinä päivänä.
”Paikalle tuli yli 70 lasta!” OM:n Hensie van der Merwe naurahtaa. ”Se kertoo siitä, että näillä maaseudun lapsilla ei ole mitään muuta tekemistä. Virikkeitä ei juuri ole. Mutta se kertoo myös siitä, että he haluavat kuulla Jumalasta.”
Lastenohjelman vetonaula oli merirosvo, joka toivotti kaikki tervetulleeksi laivan kyytiin. Lapset saivat tehtäväkseen selvittää vastauksen kysymykseen ’mikä on oikea tapa elää?’ Vastauksen he löysivät osallistumalla erilaisiin toimintapisteisiin.
Päivän aikana kävi ilmi, että useimmilla lapsilla ei ollut edes perustietoa kristinuskosta. ”Olen työskennellyt lasten parissa 20 vuotta, mutta yllätyn joka kerta, kun tapaan lapsen, joka ei ole koskaan kuullut evankeliumia”, Hensie sanoo. ”Ukraina on virallisesti kristitty maa ja silti lapset eivät tiedä, mikä Raamattu on.”
Aktioviikon lopuksi Bus4Lifen kuljettaja Teemu Laitinen ajoi kirjastoauton alueen suurimpaan kylään, ja OM laittoi pystyyn silmäklinikan yhdessä paikallisen ”Clear Vision” -järjestön kanssa. Ammattioptikot tarkastivat noin 80 ihmisen näön jokaisena klinikan aukiolopäivänä ja lahjoittivat yli 300 silmälasit niitä tarvitseville.
Paikallinen järjestö tekee yhteistyötä seurakuntien ja järjestöjen kanssa ilmaiseksi, mutta vain yhden säännön täyttyessä: He työskentelevät ja jakavat silmälaseja maksutta vain, jos yhteystyötaho järjestää samaan aikaan evankelioivaa ohjelmaa. ”Heidän työnsä sopii hyvin yhteen Bus4Lifen ja kirjallisuustyön kanssa”, Hensie toteaa. ”Eihän voi lukea, jos ei näe.”
Silmäklinikan aikana jaettiin Uusia testamentteja ja kristillistä kirjallisuutta. Paikallisseurakunnan pastori keskusteli näöntarkastukseen tulleiden ihmisten kanssa.
Yhdeksän päivää Bus4Lifen työssä teki vaikutuksen OM:n Ukrainan työntekijöihin ja näytti heille, millaisia tarpeita Pohjois-Odessassa on. Tiimi päätti palata alueelle Bus4Lifen lähdön jälkeen päiväksi rukoilemaan ja tapaamaan paikallisia kristittyjä. Päivän päätteeksi he päättivät keskittää seurakunnan istutustyönsä jatkossa kyseiselle alueelle.
”Teimme taustatutkimusta ja saimme selville, että alueella on noin 60 kylää, mutta ainoastaan neljä seurakuntaa”, Hensie sanoo. ”Ihmiset asuvat pienissä kylissä, joissa nettiyhteys on mahdottoman huono. Joissakin kylissä kännykätkään eivät toimi. Seurakunnat ovat kaukana eikä niitä tunneta, evankeliumi ei ole ihmisten saatavilla. Käytännössä he elävät eristyksissä muusta yhteiskunnasta. Kirjallisuustyö saattaa jonkun mielestä olla turhanpäiväistä kaupungissa, mutta kylissä se on informaation lähde.”
Bus4Lifen aktiossa vietetty aika avasi tiimiläisten silmät näkemään paitsi alueen tarpeet, myös kirjastoautotyön mahdollisuudet. ”Bus4Life tarjoaa lukemattoman määrän mahdollisuuksia!” Hensie iloitsee. ”Autossa on kirjahyllyjä, elokuvateatteri, äänentoisto, varastotilaa, generaattori, jopa teltta – ja kaikki on liikuteltavissa. Jokainen asia on mietitty käytännön tasolla. On helppo kiertää maaseudulla, kun ei tarvitse murehtia etukäteen sitä, saadaanko laitteisiin sähköä.”
”Voisimmehan me järjestää lastenohjelmaa ilman kirjastoautoakin, mutta se vaatisi hirvittävän määrän logistiikkaa. Bus4Life tarjoaa kaiken, mitä tarvitsemme eikä kenenkään pidä kysellä, missä tapahtuma järjestetään. Jokainen kyllä näkee, kun Bus4Life tulee kylään! Eikä kyse ole vain lastenohjelmasta, vaan voimme käyttää autoa monin eri tavoin. Odotan innolla, mitä Jumala tekee jatkossa Bus4Lifen kautta.”
Teksti: Karoliina Gröhn
Kuva: OM
